DIY-PUUSKIA VUODELTA 2012

Marmoriteipatut laatikot // Puunappimagneetit

Tuunattu lipasto 

Servettirenkaat // Betonipöytä

Pupupehmot // Purkitetut villasukat

Vesivärikortit sydän // baby 

Joulupallokranssi // Kierrätetyt valaisimet

Villasukan ohje for dummies

Tussatut kahvikupit

Piparireunapipo // Vesivärihöyhenet

Lehtiteline keittiöessusta // Tuunattu tuhkakuppi 

 Kortit Kotoliving-lehden riekaleista

Kaikenlaista on tullut puuhailtua sitten toukokouun 2012, kun perustin No home without you:n. Klikkien ja kommenttien perusteella suosituimpia tee-se-itse-päivityksiä ovat olleet kortit, kranssi ja kaikki kutomiseen liittyvä, mm. villasukkien ohje ja itsetehdyt pupupehmot. 

Hehei, tämä on vuoden viimeinen päivitys! Samoilla linjoilla olisi tarkoitus jatkaa ensi vuonna: vähän sisustusta, vähän puuhasteluprojekteja ja tietenkin aina silloin tällöin meidän karvahöperön Tassu Tassumiehen kuulumisia. 

Mahtavaa uutta vuotta kaikille! Nautitaan elämästä, ruuasta, mahamakkaroista ynnä muista ja skarpataan sitten ensi vuonna. 

MEIDÄN KOTONA 2012

Tein pienen kuvayhteenvedon kuluneen syksyn sisustuspostauksista. Muutimme kolmeen pekkaan Danielin ja Tassumiehen kanssa uuteen kotiin viime touko-kesäkuun vaihteessa, jolloin aloitin No home without you:n päivittämisen.

Kuvia selaillessa huomasin, että leijonaosa lempparitavaroistani ja huonekaluistani on peräisin kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista. 

Sohvatyynyt ovat vaihtuneet puolen vuoden aikanan moneen kertaan. Ensin graafisesta ilmeestä mummulatunnelmiin ja nyt uusimpana tulokkaana Kaunisteen hempeään pastellipäälliseen, joka vilahtaa aikaisemmassa pupupehmopäivityksessä. 

Saatiin viimein muutaman kuukauden vitkuttelun jälkeen tilattua takkapuita. Tuli on ihmeen rauhoittava elementti. 

Tämmöisiä tunnelmia tältä syksyltä. Tykästyin selvästi melko mustavalkoisen viime kevään jälkeen väreihin, kupariin ja kellertävään puuhun  - unohtamatta tuota edelleenkin ihastuttavaa raakapuuta. Milloinkohan siihen kyllästyy?

NÄÄ OLIS YSTÄVIÄ

"Hel-lou Kitti!!" Ja rutistukset. "Toinen! Nää olis ystäviä!" Siinä ensireaktio pupujen uudelta omistajalta. :) Kameraan oli tallentunut muutama foto Oulun reissulta kummitytöstäni Ellistä, jonka kanssa juostiin joulun ajan mörköä piiloon (kiljuen) ja sokaistiin sitä (Danielia) kännykän flaslightilla.

Pitkästä aikaa kotona. Saanko sanoa sen kliseiden äidin? Koti, makia koti! Joulu oli söötti - kuten aina - mutta jotenkin tykkään kyllä tästä tunteesta, kun koko show on ohitte. Vähän sama homma kuin syksyllä, kun työt tai koulut alkavat kesäloman jälkeen. Semmoinen uuden alku tai muutoksen fiilis, vaikea selittää! Onko jollakin sama kutina?

ITSETEHDYT PUPUPEHMOT

Pikkusukulaiset saivat Kaisa-tädiltä tänä jouluna lahjaksi pehmoleluja. Hieman oli kunnianhimoinen projekti vasta-alkajalle, mutta oli aivan mahtavaa kutoa välillä jotakin muutakin kuin villasukkia! 

Kirjailin tyttöpupun mekkoon kauden trendikkäintä neulekuviota, piparireunaa, jota on vilissyt tänä talvena melko monessa pipossa Muita Ihania -blogin Tiinan inspiroimana. Ohje kuvioon löytyy tästä ja hauskaan pipogalleriaan pääset tästä. Pojun päälle kudoin talvisen kuvioneuleen.

Sovelsin pupuihin Raverlysta löytynyttä Susan Changin ohjetta Bunny in a Blue Dress. Pientä lisähaastetta englannin kielestä, mutta selvisin. Kiitos seisoi siinä pienessä hetkessä, kun 2-vuotias kummityttöni avasi paketin ja rutisti tyttöpupua molempia poskiaan vasten. Vuotta nuorempi viilettäjä oli toistaiseksi kiinnostuneempi kaukosäätimistä, mutta tajunnee lahjan arvon joskus myöhemmin. :] <3 

TONTTU TOI TASARAITAA

Kaisa-tonttu yllätti Danielin tänä jouluna uusilla kylpytakeilla ja tohveleilla. Sovittiin kyllä, ettei osteta toisillemme lahjoja, mutta kiersin säännön käärimällä paketin myös itselleni. Järjestely ei näin ollen ollut lainkaan epäreilu.

Sukulaisia lahjoin jälleen villasukilla, tällä kertaa kohteena olivat isoveli vaimoineen. Hieman innostuin tuosta kutomahommasta tänä syksynä. :] Nyt on kyllä sukkainspiraatio imetty täysin kuiviin! Sen sijaan himottaa kaikki muu mahdollinen puikottaminen.

Miten siellä? Kilttejä vai tuhmia lukijoita linjoilla?

JOULUNENÄ!

Jännittävää jouluaattoa! Kohta pääsen paljastamaan teille yhden äskettäisen joululahjaprojektini, kunhan asianosaiset ensin saavat yllätyksen. En jaksa oottaa pukkia! ://


t. Kaisa, Daniel ja Tassumies
(+ kaverin rekku, joka kuvan joulukortissa)

KUTKUTTAA!

Nyt voi kyllä todeta, että joulufiilis on vallannut aivan kokonaisvaltaisesti! Paperivuokien konvehdit ovat vielä valamatta, sillä Daniel söi kaikki tarvikkeet (1 tummasuklaalevy, 1 valkosuklaalevy ja 4 pätkistä). Muuten alkaa olla valmistelut melkoisen hyvällä  mallilla. Jotakin pientä käsityöprojektia on vielä kesken, mutta voiton puolella ollaan niissäkin.

Tuo alimman kuvan oliivinvihreä mato on osa joululahjaa, jonka voin esitellä täällä vasta aaton jälkeen. Yksi vakkarilukijani on nimittäin samassa lahjojenjakotilaisuudessa (äiti), enkä halua paljastaa kenenkään lahjarinkiin osallistuvan paketteja ennen pukin tuloa. Sen verran voin kertoa, että käärö on osoitettu suvun pienimmälle hurmurille.

Saatiin muuten naapureilta lahjaksi tänään nuita Fazerin konvehteja. Siinä kun en heti tarttunut toimeen, niin puolen tunnin jälkeen oli jäljellä kaksi karpalosuklaata ja yksi tummasuklaaminttu. Daniel <3.